Leinelän rakentaminen, yhteiset tilat ja julkinen ympäristö tarkastelussa

17.10.2026 | Alueen kehittäminen | Leinelä-liike

Leinelä suunniteltiin 2000-luvulla uudenlaiseksi urbaaniksi metsäkaupungiksi, jossa asuminen, lähiluonto, julkinen taide, esteettömät reitit ja yhteiset kohtaamispaikat muodostaisivat yhtenäisen kokonaisuuden. Suunnitelmat eivät koskeneet vain asuntojen rakentamista, vaan kokonaisen kaupunginosan syntymistä.

Nykyinen Leinelä on vehreä, taiteestaan tunnettu ja hyvien junayhteyksien äärellä sijaitseva kaupunginosa. Suuri osa asuinkortteleista, katuverkosta, puistoista ja ympäristötaiteesta on toteutunut. Samalla alkuperäisissä suunnitelmissa esitettyjä yhteisiä tiloja ja toimintoja on edelleen toteutumatta.

Kartoitamme tässä Leinelän yhteisten tilojen, virkistysalueiden ja julkisen ympäristön nykytilaa. Emme pyri tekemään tyhjentävää rakennusraporttia, vaan nostamme esiin ne keskeiset kohteet, joiden kehittämismahdollisuuksia Leinelä-liike parhaillaan selvittää.

Keskeisiä kohteita ovat läntiselle virkistysalueelle suunniteltu seikkailuleikkipaikka, Leinelänkaari 12:een suunniteltu asukastupa, Leineläntaipaleen kaupunkiaukio ja pohjoisen liikenneympyrän taide. Lisäksi Pohjois-Leinelän tonttivaraukset luovat edellytyksiä asuinrakentamisen jatkumiselle.

Vuoden 2008 taideohjelmassa rakentamisen arvioitiin ajoittuvan vuosille 2008–2014

Vuonna 2008 julkaistussa Leinelän taideohjelmassa alueen rakentamisen arvioitiin ajoittuvan vuosille 2008–2014. Samassa yhteydessä Leinelää kuvattiin noin 2 600 asukkaan kaupunginosaksi, johon sijoittuisi asuntojen lisäksi päiväkoteja, korttelitalo, liike- ja toimitiloja sekä kaksi laajaa virkistysaluetta. Vuoden 2014 aikaraja oli aikanaan tehty arvio, ei tiukka takaraja kaikkien kohteiden valmistumiselle.

Vuoden 2007 lähiympäristösuunnitelmassa tavoitteiksi määriteltiin muun muassa vehreä ja viihtyisä yleisilme, laadukas asuinympäristö, esteettömät reitit, kestävät rakentamisratkaisut sekä turvallinen ja elämyksellinen ympäristö. Julkisia tiloja, puistoja, leikkipaikkoja ja taidetta käsiteltiin olennaisena osana kaupunginosaa.

Asema, asuinkorttelit, kadut, Metsänhengen puisto ja monet taideteokset muodostavat nykyisin vahvan kokonaisuuden. Myös metsän ja rakennetun ympäristön läheinen suhde näkyy alueen maisemassa.

Toteutumattomien kohteiden osalta on tarpeen selvittää, ovatko alkuperäiset suunnitelmat edelleen ajankohtaisia, onko niitä muutettu ja millaisia toteuttamismahdollisuuksia niillä on.

Asemakaava ohjaa myös ympäristön toteuttamista

Alkuperäiset ympäristösuunnitelmat eivät ole vain kaupunginosan syntyä kuvaavaa tausta-aineistoa. Leinelä 1 -asemakaavan määräyksissä edellytetään lähiympäristösuunnitelman ja rakentamisohjeen noudattamista. Rakentamisohjeeseen sisältyy värityssuunnitelma. Määräyksissä käsitellään myös ympäristötaiteen toteuttamista näiden suunnitelmien mukaisesti sekä esteettömyystarkastelun laatimista ennen yleisten alueiden ja korttelialueiden toteuttamista.

Kohteiden jatkosuunnittelussa on tärkeää varmistaa, miten voimassa oleva asemakaava ja vanhat suunnitelmat soveltuvat nykytilanteeseen. Samalla alkuperäisiä tavoitteita kannattaa päivittää vastaamaan tämän päivän tarpeita.

Leinelä-liike pitää tärkeänä, että kehittämisessä huomioidaan metsäinen ympäristö, saavutettavuus, julkinen taide ja yhteisten paikkojen muodostama kokonaisuus.

Pohjois-Leinelän tonttivaraukset luovat edellytyksiä rakentamisen jatkumiselle

Pohjois-Leinelän tonttivaraukset ovat askel kohti alueen täydentymistä. Tonttivaraus ei kuitenkaan automaattisesti merkitse rakentamisen alkamista, ja hankkeiden tarkemmat aikataulut selviävät myöhemmin.

Tilanne on tonttivarauksien osalta seuraava:

Kiinteistö 92-70-110-1 on varattu T2H:lle paritalojen rakentamista varten.

Kiinteistö 92-70-110-2 on varattu T2H:lle paritalojen rakentamista varten.

Kiinteistö 92-70-110-3 oli mukana samassa tonttikilpailussa kuin T2H:lle varatut tontit, mutta jäi kilpailussa vapaaksi.

Kiinteistö 92-70-111-10 on varattu Arkta:lle kerrostalorakentamista varten.

Lisäksi meneillään on tarjouskilpailu Leinelän AK-tontista 92-70-110-8 kerrostalorakentamiseen.

Vuoden 2007 suunnitelmassa tehokkaimman rakentamisen oli tarkoitus sijoittua aseman ja Koivukylänväylän tuntumaan. Rakentamisen oli määrä keventyä alueen reunoja ja pohjoisosaa kohti kerrostaloista pientalovaltaisemmaksi.

Aioittu paritalorakentaminen monipuolistaa Leinelän asuntotarjontaa tämän alkuperäisen kaupunkirakenteellisen ajatuksen mukaisesti. Leinelä-liike toivoo tietoa hankkeiden etenemisestä ja kilpailussa vapaaksi jääneen tontin tulevaisuudesta.

Läntiselle virkistysalueelle suunniteltu seikkailuleikkipaikka on toteutumatta

Alkuperäisessä lähiympäristösuunnitelmassa Leinelään esitettiin kaksi eri ikäryhmille tarkoitettua kaupungin leikkipaikkaa.

Itäiselle lähivirkistysalueelle suunniteltiin pienille lapsille tarkoitettu metsäleikkipaikka. Läntiselle virkistysalueelle, Epinkoskenpuiston suuntaan, esitettiin vanhemmille lapsille ja nuorille tarkoitettu metsäinen seikkailuleikkipaikka. Sen rakenteiden oli tarkoitus hyödyntää maastoa ja osittain irrottautua maanpinnasta.

Näistä on toteutunut Metsänhengen leikkipaikka. Läntiselle virkistysalueelle suunniteltu seikkailuleikkipaikka ei sen sijaan ole toteutunut. Sen nykyinen suunnittelutilanne ja mahdollinen toteutusaikataulu tarvitsevat selvittämistä.

Vanhemmille lapsille ja nuorille suunnattu toimintapaikka täydentäisi alueen tarjontaa ja tukisi mahdollisuuksia liikkua ja viettää aikaa omalla asuinalueella.

Leinelä-liike ehdottaa, että jatkosuunnittelussa arvioidaan alkuperäisen seikkailuleikkipaikan lisäksi nuorten oleskelupaikkojen, lähiliikuntavälineiden tai metsäkuntosalin soveltuvuutta alueelle. Nämä ovat uusia kehittämisideoita, eivät alkuperäiseen suunnitelmaan sisältyneitä tai jo päätettyjä hankkeita.

Suunnittelussa olisi tärkeää kuulla eri-ikäisiä asukkaita sekä säilyttää alueen luontoarvot ja metsäinen luonne.

Asukastuvan ja kerhotilojen tilanne vaatii selvittämistä

Yksi Leinelän keskeisistä avoimista kysymyksistä liittyy osoitteeseen Leinelänkaari 12 suunniteltuun asukastupaan.

Vuoden 2008 rakentamisohjeessa kortteliin 70115 oli tarkoitus sijoittaa päiväkoti ja koko aluetta palveleva korttelitalo. Rakennukset olisi voitu toteuttaa erillisinä, toisiinsa kytkettyinä tai yhtenä rakennuksena.

Rakentamisohjeessa todettiin useiden asuinkortteleiden yhteydessä, että asukkaiden yhteiseen käyttöön rakennetaan kerhotilaa vähintään 0,5 prosenttia kerrosalasta. Ohjeen mukaan pääosa näistä kerhotiloista oli tarkoitus keskittää kortteliin 70115.

Myös Leinelä 1 -asemakaavamääräyksissä edellytetään niiden koskemilla asuinkorttelialueilla yhteisen kerhotilan rakentamista vähintään 0,5 prosenttia kerrosalasta, AL-korttelissa asuntokerrosalasta. Määräykset sallivat tilojen sijoittamisen myös korttelin muille tonteille tai asumista palvelevalle yhteiskäyttöiselle korttelialueelle (AH) tai lähipalvelurakennusten korttelialueelle (PL).

Asukastupaa ei ole toteutettu. Selvitettävä on sekä asuinkortteleiden kerhotilavaatimusten toteutuminen, että koko aluetta palvelevan yhteisen tilan nykytilanne.

Yhteinen tila tarjoaisi pysyvän paikan asukastoiminnalle, kokouksille, harrastusryhmille, pienille tapahtumille ja eri-ikäisten asukkaiden kohtaamiselle. Sen tarvetta on siksi perusteltua arvioida myös nykyisten ja tulevien asukkaiden näkökulmasta.

Leineläntaipaleen kaupunkiaukiosta tulee kehittää kohtaamispaikka

Leineläntaipaleen kaupunkiaukioksi tarkoitetulla alueella on nykyisin asfaltoitu kenttä ja Tuula Närhisen vuonna 2019 toteuttama valotaideteos Yön varjot.

Vuoden 2007 lähiympäristösuunnitelmassa luoteisosan pieni aukio kuvataan kivettynä julkisena tilana, joka jaksottaa kävely- ja pyöräily-yhteyttä Leinelän keskeiseltä puistoalueelta luoteeseen. Suunnitelmassa se on pysähtymisen ja oleskelun paikka.

Aukiolle esitettiin tukimuureja, korotettuja istutusaltaita, säilytettävää tai istutettavaa puustoa sekä istuimia ja pöytä. Kiveykseen suunniteltiin myös matala, sateella täyttyvä pintavesiaihe. Vesiaiheen tuli olla luonteva osa ympäristöä myös kuivana ja helposti kunnossapidettävä.

Nykyinen asfaltoitu pinta ei vastaa suunnitelmassa kuvattua kokonaisuutta. Valotaideteos tuo paikalle omaleimaisuutta, mutta oleskelumahdollisuuksia ja viihtyisyyttä voitaisiin vahvistaa.

Leinelä-liike toivoo aukion tarkastelua kokonaisuutena, jossa huomioidaan kohdetta koskevat kaavamääräykset, lähiympäristösuunnitelma, nykyiset olosuhteet ja valotaideteos. Jatkosuunnittelussa olisi perusteltua tarkastella yhdessä pintarakentamista, kasvillisuutta, istumapaikkoja, hulevesien käsittelyä ja reitin sujuvuutta.

Aukion täydentäminen voisi tuoda alueelle uuden pienen kohtaamispaikan ja muodostaa nykyistä paremmat puitteet myös olemassa olevalle taiteelle.

Pohjoisen liikenneympyrän taiteen nykytilanne on avoin

Leinelän pohjoiseen liikenneympyrään suunniteltua taidetta ei ole toteutettu. Vesa-Pekka Rannikko on suunnitellut paikalle eteläisen liikenneympyrän teoksen sisarteoksen.

Taideohjelmassa katujen ja puistojen taiteesta muodostettiin koko aluetta yhdistävä kokonaisuus. Kiertoliittymät tunnistettiin näkyviksi taiteen paikoiksi, ja yleisten alueiden taiteen toteuttaminen ja ylläpito osoitettiin Vantaan kaupungin vastuulle.

Lähiympäristösuunnitelmassa liikenneympyröitä kuvattiin katuympäristön maamerkeiksi. Taiteen, valaistuksen ja kasvillisuuden oli tarkoitus tehdä sisääntuloista tunnistettavia ja vahvistaa Leinelän identiteettiä.

Leinelä-liike toivoo tietoa pohjoisen taideteoksen suunnitelman nykytilanteesta ja toteuttamismahdollisuuksista. Lisäksi kaupungilta toivotaan selvitystä liikenneympyrän liittymävarauksen tarkoituksesta ja sen mahdollisesta yhteydestä niin sanottuun Leinelä 2:een tai alueen myöhempään laajentamiseen.

Taideteoksen toteuttaminen ja ympäristön viimeistely vahvistaisivat pohjoisen sisääntulon ilmettä jo nykyisessä kaupunkirakenteessa.

Mitä seuraavaksi?

Leinelän valmistumista ei ole mielekästä tarkastella vain rakennettujen asuntojen määrän kautta. Alkuperäisissä suunnitelmissa myös puistot, eri-ikäisten toimintapaikat, yhteiset sisätilat, aukiot ja ympäristötaide kuuluivat kaupunginosan kokonaisuuteen.

Leinelä-liikkeen tavoitteena on edistää rakentavaa keskustelua siitä, miten toteutumattomien kohteiden alkuperäisiä tavoitteita voidaan sovittaa nykyisiin tarpeisiin. Ensimmäinen askel olisi yhteinen tilannekuva kaupungin kanssa.

Jatkokysymykset voidaan koota kolmeen kokonaisuuteen:

1. Suunnitelmien ja kohteiden nykytilanne

Mitkä alkuperäiset kohteet ovat edelleen suunnitelmissa, ja onko niiden sisältöä muutettu? Miten kerhotilavaatimukset ovat toteutuneet? Mikä on Leineläntaipaleen aukion ja pohjoisen liikenneympyrän nykytilanne?

2. Vastuut ja etenemismahdollisuudet

Mitkä tahot vastaavat kohteiden suunnittelusta ja toteuttamisesta? Millaisia aikatauluja, selvitystarpeita tai muita edellytyksiä niiden etenemiseen liittyy? Mitä voitaisiin edistää lähivuosina?

3. Asukkaiden osallistuminen

Millaiset yhteiset tilat ja toiminnot palvelisivat parhaiten nykyisiä ja tulevia asukkaita? Miten lasten, nuorten ja muiden ikäryhmien näkemykset voidaan ottaa mukaan suunnitteluun?

Leinelä-liike toivoo kaupungin kanssa keskustelua näiden kohteiden nykytilanteesta ja etenemismahdollisuuksista. Asukkailta toivomme kokemuksia ja näkemyksiä siitä, mitkä yhteiset paikat ja toiminnot palvelisivat aluetta parhaiten.

Leinelä on jo omaleimainen ja viihtyisä kaupunginosa. Lähiluonto, taide, hyvät junayhteydet ja aktiivinen asukasyhteisö muodostavat vahvan perustan. Yhteisten paikkojen täydentäminen voisi tehdä alueesta entistä toimivamman eri-ikäisille asukkaille.

Leinelä on jo paljon. Yhdessä siitä voidaan tehdä vielä enemmän.